Muistomerkit

Kuvanveistäjä Lauri Leppänen on muotoillut Eino Leinon patsaan, joka paljastettiin 26.9.1953 Helsingissä Esplanadinpuistossa, kun oli kulunut päivälleen 63 vuotta Leinon ensimmäisen Kajaanin linna runon julkaisemisesta Hämeen Sanomissa eli julkisen toiminnan aloittamisesta.

Patsaan paljastuspuheen piti tri Vilho Suomi. Oman seppeleensä patsaalle laski omaisten puolesta Leinon tytär Eya Helga Leino-Jokinen ja hänen miehensä Einar Jokinen kuin tasavallan presidentti Paasikivi ja lukuisat muut tahot. Patsaan paljastuspäivään liittyi itse paljastusjuhlan lisäksi runsaasti erilaisia juhlallisuuksia. Otavan johtokunta laski seppeleen Leinon haudalle. Opetusministeri Johannes Virolainen järjesti kahvikutsut valtioneuvoston juhlahuoneistossa. Juhlanäytäntönä Kansallisteatterissa nähtiin Leinon näytelnä Mauno Tavast. Seurahuoneella Otava tarjosi juhlaillalliset, jossa juhlapuheen piti prof. R. Koskimies luonnehtien Leinoa "Esplanadin vaeltajana". Tilaisuus päättyi pääministeri Kekkosen kiitospuheeseen. Juhlissa olivat mukana myös Leinon muusat L. Onerva ja Aino Kallas.

Eino Leinon synnyinkunnan Paltamon Leino -muistomerkki Paltamon keskustassa paljastettiin 6.7.1978,  kun Leinon syntymästä oli kulunut sata vuotta. Teoksen nimi Ukon lintu ja virvaliekki pohjautuu Leinon runoon. Muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Jouko Toiviainen. Muistomerkin paljastusjuhlassa paljastuspuheen piti fil. tri ja Leino-tutkija Aarre M. Peltonen. Hän totesi mm.: "Tuskin kukaan muu kirjailija on siinä määrin eläytynyt Kainuun mahtavaan luontoon  ja sen kansan henkeen kuin Eino Leino. Siinä hänen katoamaton merkityksensä kotimaakunnalle. Mutta tunnoiltaan ja sanomaltaan  hänen "kainuulainenkin" tuotantonsa nousee  yleissuomalaiseksi ja yleisinhimilliseksi. Hänen rikas ja milloin jyhkeän voimakas, milloin hiljaisen herkkä kielenkäyttönsä, sekin kainuulaista pohjaa, on runoutemme parasta antia." Muistomerkin paljasti tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Juhlan tervehdyspuheen piti valtuuston puheenjohtaja Veikko Leinonen. Juhlan ohjelmassa esiintyivät Kajaanin mieslaulajat, Pirjo Pylvänäinen Inkeri Rantasalon säestämänä, Heimo Heikkinen ja Harri Saksala. Juhlassa oli mukana Leinon runojen unkarin kääntäjä Geesa Gebes. Muistomerkkiin kuuluu nuoren Leinon kasvoreliefi sellaisena kuin Otto Manninen kuvasi Leinon kesällä 1903. Veistoksen jalustassa on teksti Väinämöisen laulusta: "Kansat katoo/ ei katoa mahti/ jonka on laulanut/ mahtaja heimonsa hengen." Muistomerkin pystytti Paltamon kunta, Kustannusosakeyhtiö Otava kansalaiskeräyksen tukemana.

Leinolle muistolaatta Jokelan asemalle

Kirjailija Eino Leino sai 23.11.2017 muistolaatan Hyvinkään Jokelan asemalle, josta hän lähti viimeiselle matkalleen kohti Vanhassa kirkossa pidettyjä valtiollisia hautajaisia ja Hietaniemen hautausmaata. Leino kuoli läheisessä Nuppulinnassa Riitahuhdan talossa. Jokelassa vietettiin samalla Eino Leino -päivää. Päivä alkoi Jokelan kirjastossa Kainuun Eino Leinon seuran puheenjohtajan Esko Piipon luennolla Eino Leino tie Paltamosta Tuusulan rantatielle. Tilaisuudessa näyttelijä Veikko Honkanen esitti Leinon runoja.

Toinen tilaisuus oli muistolaatan paljastus, jonka Jokelan koulun 7. luokkalaiset aloittivat laulamalla Nocturnen. Puheenjohtaja Esko Piippo toi Leinon synnyinseudun tervehdyksen. Leino´-päivän puuhamies Antti Honkonen kertoi laatan hankinnasta, joka toteutettiin aktiivisella kansalaistoiminnalla. Tuusulan kunnan vt. kulttuuri- ja museonjohtaja Jaana Koskenranta toi kunnan tervehdyksen muistuttaen, että muistolaatan tarkoitus muistuttaa aina uusia sukupolvia suuren runoilijan tuotannosta ja elämäntiestä. Näyttelijä Veikko Honkanen esitti Leinon runot Työrauha ja Laulun lapsi.