Vainajan muistaminen

Hautalaulu

Levoton on virta ja vierivä laine,

meri yksin suuri ja meri ihanainen.

    Nuku virta helmassa meren.

Tuuli se kulkee ja lentävi lehti.

Onnellinen on se, ken laaksohon ehti.

    Nuku lehti helmassa laakson.

Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti.

Ei se ijäks sammu, ken elämästä lähti.

    Nuku tähti helmassa päivän.

Eino Leino

Rauha

Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin?

Mitä on tämä hiljaisuus?

Mitä tietävi rauhan mun sydämessäin

tää suuri ja outo ja uus?

Minä kuulen kuink` kukkaset kasvavat

ja metsässä puhuvat puut.

Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat

ja toivot ja tou`ot ja muut.

Kaikk` on niin hiljaa mun ympärilläin,

kaikk` on niin hellää ja hyvää.

Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin

ja tuoksuvat rauhaa syvää.

Eino Leino 1898

Hiljaa

Hiljaa sa kätesi ojensit,
otit pois sen vieläkin hiljempaa,
ylt'ympäri puut ne helisi
ja kuurassa kimmelsi luminen maa;
ma kuulin askelet eroovat,
näin varren vienon, mi vieri pois,
ja yksin yössä ma seisoin, - oli
kuin jotakin kaunista kadonnut ois.

Ma seisoin ja mietin ja muistelin:
Mikä olitkaan, runo kaunis sa,
jok' äsken soit minun mielessäin
ja jok' olit vallan jo valmiina.
Yhä tuota ma turhaan tuumailen.
Mikä poissa on, se jääpi pois.
Mut mielein tuntuu niin tyhjältä
kuin jotakin kaunista kadonnut ois.

Eino Leino 1901