Toimintakertomusluonnos

KAINUUN EINO LEINO -SEURA ry:n  toimintakertomus 2016 (luonnos)

1. Yleistä

Kulunut vuosi oli Seuran 42. toimintavuosi. Seura teki tunnetuksi kirjailija Eino Leinoa, hänen tuotantoaan ja elämäntyötään Leino-talon toiminnalla, luennoilla, erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa, messuilla, lehdistön välityksellä, seuran kotisivujen avulla ja myymällä kulttuurituotteita. Seura hoiti ja kehitti yhteistyössä Elias Lönnrot -seuran kanssa Eino Leino -taloa kuudetta toimintavuotta. Toimintavuoden aikana valmisteltiin Eino Leino -talon säätiöiminen.

2. Jäsenistö

Seuran jäsenmäärä oli vuoden 2016 lopussa 172 henkeä. Kaikki eivät kuitenkaan ole maksavia jäseniä, vaan osa on unohtanut maksaa jäsenmaksunsa. Seuraan liittyi 6 uutta jäsentä. Kunniajäseniä seurassa oli 10. Toimintavuoden aikana seuran kunniapuheenjohtaja Tuulikki Yli-Lonttinen poistui keskuudestamme.

3. Talous

Seuran talous käy ilmi erillisestä tuloslaskelmasta ja taseesta. Kajaanin kaupungin sivistystoimi avusti 400 € avustuksella Paltaniemen teatterin Simpauttajan toteuttamista. Apuraha-anomuksia tehtiin lukuisia, mutta ne eivät tuottaneet tulosta. Nuoret muusikot järjestivät Eino Leino -talon ylläpitämiseksi tukikonsertin Oodi Paltaniemelle. Johtokunta esittää vuoden tuloksen ……….euroa siirrettäväksi voitto/tappiotilille. Positiiviseen taloustulokseen on vaikuttanut runsas talkootoiminta Leino -talon toiminnan järjestämisessä sekä kesäteatteritoiminnan onnistuminen.

4. Hallinto

4.1. Johtokunta

Seuran puheenjohtajana on toiminut Esko Piippo, varapuheenjohtajana Terttu Kvist ja sihteerinä Helvi Leppäniemi. Muina johtokunnan jäseninä ovat toimineet Petra Ebeling, Anja Hongisto, Jouko Siivola, Stiina Rytivaara, Sisko Tamminen, Seija Heikkinen, Riitta Lappalainen-Lehto, Helvi Leppäniemi, Simo S. Soininen ja Veikko Piipponen. Jäsenasioiden hoitajana on toiminut Simo Soininen. Taloudenhoitoa toteutti Tili- ja kiinteistötoimisto Korhonen, jossa tilejä on hoitanut Mirva Määttä-Huotari.

Johtokunta kokoontui vuoden aikana seitsemän (7) kertaa: 1.2., 23.3.,17.5., 23.8.,26.9., 10.11. ja 15.12. Johtokunnan pöytäkirjaan kertyi vuoden aikana 93 pykälää.

Johtokuntaa on toimintavuoden aikana työllistänyt Eino Leino -talon talon ylläpito, taloon liittyvä talkootoiminta ja talon kehittämistehtävät. Eino Leino -seuran ja Leino -talon taloudellinen tilanne on ollut kohtuullinen.

Toimintavuoden alussa Seuran johtokunta järjestäytyi työryhmiksi, joille annettiin vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa mainittujen tehtävien valmistelu- ja hoitamisvastuuta. Seuran johtokunnan ja jäsenet ovat jakaneet työtehtäviä vuoden aikana. Eino Leino -talon toiminnan suunnittelusta on vastannut talotoimikunta, jossa seuran edustajana on ollut puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat molemmista seuroista. Talotoimikunta lopetti kuitenkin toimintansa, kun talon säätiöiminen eteni viime vaiheeseen.

4.2. Yleiset kokoukset

Seuran vuosikokous pidettiin sunnuntaina 23.4.2016 Raatihuoneella. Läsnä oli 24 jäsentä. Kokouksen alussa Kainuun Lausujat/Kaukametsän opiston runoryhmä esitti runoesityksen ” Ilman toivoa se ei voi elää”. Runoesitys oli koostettu edesmenneen Helvi Torvisen runokirjakokoelmasta. Ohjaus oli Panu Huotarin.    

Kokouksessa hyväksyttiin toimintakertomus ja vahvistettiin vuoden 2015 tilinpäätös ja myönnettiin johtokunnalle vastuuvapaus. Päätettiin perustaa Eino Leino talon -säätiö ja sille hyväksyttiin säännöt. Lisäksi hyväksyttiin Eino Leino -talon irtaimiston, kiinteistön ja vuokraoikeuden luovuttaminen perustettavalle säätiölle. Tilinpäätös oli edelliseltä vuodelta positiivinen. Puheenjohtajana toimi Maija Rissanen ja sihteerinä Helvi Leppäniemi.

Seuran syyskokous pidettiin 17.11.2016 Kajaanin Raatihuoneella. Kokouksen alussa seuran puheenjohtaja Esko Piippo piti esitelmän aiheesta ”Kasimir Leinon syntymästä 150 vuotta.” Kokoukseen osallistui 23 jäsentä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Anneli Piirainen ja sihteerinä Helvi Leppäniemi. Seuran puheenjohtajaksi valittiin vuodelle 2017 Esko Piippo. Johtokunnan jäseniksi valittiin Aarno von Bell, Simo S. Soininen, Stina Rytivaara, Sisko Tamminen, Riitta Lappalainen-Lehto, Veikko Piipponen, Jouko Siivola, Helvi Leppäniemi, Riitta Auer ja Hannu Remes. Terttu Kvist, Petra Ebeling ja Anja Hongisto luopuivat pitkäaikaisesta johtokunnan jäsenyydestä. Toiminnantarkastajaksi valittiin Rauli Johansson ja varalle Kaija Marin. Syysvuosikokouksessa hyväksyttiin seuran ja Eino Leino -talon toimintasuunnitelma ja talousarvio. Seuran jäsenmaksuksi määrättiin 20 €, yhteisöjäsenmaksuksi 50 € ja kannatusjäsenmaksuksi 100 €. Myöhemmin seuran johtokunta valitsi varapuheenjohtajaksi Hannu Remeksen, sihteeriksi Helvi Leppäniemen ja jäsenasioiden hoitajaksi Simo S. Soinisen.

5. Tilaisuudet ja osallistumiset

Vuoden 2016 aikana Seura oli mukana seuraavien tilaisuuksien järjestämisessä, avustamisessa tai järjesti ne itse.

5.1. Eino Leinon syntymäpäivä

Vuosikymmeniä jatkunut perinne Eino Leino -iltamien pitämisestä Eino Leinon syntymäpäivänä Runoviikon yhteydessä Kaukametsässä katkesi v. 2013 Runoviikon ohjelmajohtajan otettua iltamien ajankohdan Runoviikon käyttöön. Sen vuoksi syntymäpäiviä on sen jälkeen pidetty Eino Leino -talolla.

Syntymäpäivänä seura kukitti Leinon patsaan ja Leinon vanhempien haudan.

 Eino Leinon syntymäpäivän esiintyjäksi piti tulla professori Teivas Oksala, mutta terveydellisistä syistä tilaisuus peruuntui. Syntymäpäivätilaisuudessa seuran puheenjohtaja Esko Piippo puhui Eino Leinon taiteilijaystävistä. Panleino musisoi. Tilaisuudessa Paltamon kunta luovutti seuran puheenjohtajalle Esko Piipolle vuoden Eino Leino nimityksen ja tunnukset. Tilaisuuden lopuksi Osmo Pekonen lausui Manfred Sterin saksantaman Leinon runon. Eino Leinon päivänä kuvattiin Eino Leino -talolla tilaisuuksia ja Leinon synnyinkodin pihassa otoksia tulevaa Eino Leino dokumenttifilmiä varten. Ennen Leinon syntymäpäivää kuvauksia tehtiin myös Paltamossa.

Leinon syntymäpäivää edeltävänä päivänä oli Paltaniemen teatterin Simpauttajan ensi-ilta. Myös Leinon syntymäpäivänä oli teatteriesitys.  

5.2. Runokahvilat ja Oodi Paltaniemelle

Seura järjesti yhteistyössä Kainuun Lausujien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa Runokahviloita. Runokahviloiden määrää vähensi kesäteatteritoiminta.  Runokahvilailtoja pidettiin kesäteatterikauden ulkopuolella torstaisin Eino Leino -talolla seuraavasti:

9.6. Kesäkauden avaus, Vuoden puhujan julkistaminen (Kainuun lausujien kanssa) sekä Ihminen kesässä – kesä ihmisessä.

16.6. Kainuun kirjailijat luontoteemalla:  Minna Komulainen, Metsä maisemassa ja Maiseman tarina. Luontorunoja Kainuun kirjailijat

28.7. Musiikkia minun makuuni, Panu Korkkonen ja Jasmin Arfmann

11.8. Runo puhuu minulle, Maija Rissanen ja Eila Kostamo

18.8. Kuu kuusta, Kainuun lausujat

 

Kajaani -piste 365 esitys (30.6.) ja Maailman Matin konsertti (4.8.) peruuntuivat.

 

Oodi Paltaniemelle -konsertin järjestivät Lystinurmella 13.7. nuoret musiikintaitajat esiintyjien kokoajana Satutuuli Karhu. Konsertti kokosi Lystinurmen täyteen - 181 kuulijaa. Konsertissa esiintyi myös Maco Oey. Konsertti oli nuorten musiikintaitajien tuki Eino Leino –talon toiminnalle.

Illan lipunmyynnistä ja järjestelyistä vastasivat johtokunnan jäsenet kukin vuorollaan. Yhteistyökumppaneina Runokahvilailloissa olivat Kainuun lausujat ry, Kainuun kirjailijat ja Eino Leino -talo.  

5.3. Laulavia latvoja – syviä juuria, Eino Leino ja kotiseutu

Kainuun Eino Leino -seura oli yhtenä yhdistyksenä esittämässä Kajaanin kaupungille, jotta se hakisi vuoden 2016 valtakunnallisia kotiseutupäiviä Kajaaniin, kun Kajaanin linnan räjäyttämisestä tuli kuluneeksi 400 vuotta. Kotiseutupäivät pidettiin Kajaanissa 4.-7.8.2016. Seuraa edusti päiviä valmistelleessa työvaliokunnassa pj Esko Piippo. Seura tuotti päivien ohjelmaan kirjailija Seppo Kämäräisen käsikirjoittaman musiikkidraaman Laulavia latvoja – syviä juuria, Eino Leino ja kotiseutu. Esitykseen musiikin sävelsi Risto Vähäsarja Eino Leinon runoihin. Runoista useita sai ensimmäisen sävelasunsa.  Draamallisesta ohjauksesta vastasi Anne Ballini. Asiantuntijana työssä oli mukana Esko Piippo. Musiikkidraamaa esitettiin Kotiseutupäivillä Kaukametsässä (5.8.) salintäyteiselle yleisölle, Vaalan Veneheitossa ( 31.7., 2 esitystä), Paltamossa (7.8) , Sotkamossa 28.8.) ja Suomussalmella (13.11.). Kotiseutupäivien palautteessa esitys sai hyvän vastaanoton.  Esityksen näki noin 1100 henkeä. Esityksissä kertojana toimi Seppo Kämäräinen, säestäjinä Risto Vähäsarja ja Mikkopekka Salo sekä laulajina ja rooleissa Sisko Haataja, Eija-Riitta Airo-Karttunen, Martti Niskanen ja Juha Vähäsarja. Esitys videoitiin.

Esitystä varten anottiin Koneen säätiön, Suomen kulttuurirahaston, Kainuun kulttuurirahaston ja Olvi-säätiön apurahaa, mutta tukea ei saatu mistään.

 

 

5.4. Osallistuminen eri tilaisuuksiin, esitelmät ja valmistelutyöryhmiin

Seura on osallistunut eri tilaisuuksiin vuoden aikana:

21.-24.1. puheenjohtaja Matkamessuilla Oulujärven jättiläisten kautta

3.2. puheenjohtaja Eino Leinon elämästä Varkauden teatterin kulttuuri-illassa

25.2. varapuheenjohtaja Oulujärven jättiläisten vuosikokouksessa Taivaan Pankolla

14.5.2016 puheenjohtaja osallistui Suomen kirjailijanimikkoseurojen vuosikokoukseen Kangasniemellä  ja Helsingin kirjamessuille (28.-30.10.).

19.-21.8. Linnanvirta tapahtumassa pj Linnanvirran runoista

17.-18.9. puheenjohtaja Oulun seniorimessuilla Oulujärven jättiläisten kautta

Puheenjohtaja on osallistunut:

- Paltaniemi –päivien ja Eino Leino –talon kirjapäivien yhteisvalmisteluryhmään

- Kajaanin Linnanvirtajuhlien valmistelutyöryhmään

- Kajaanissa 2016 pidettyjen valtakunnallisten kotiseutupäivien valmistelujen työvaliokuntaan

 

5.5. Seuran aktiivien Viron matka

 

Seuran aktiivien kirjallisella matkalla Viroon 8.-11.9. tutustuttiin Eino Leinon jalanjälkiin, Viron kulttuuri- ja kirjallisuushistoriaan. Matkan ohjelman laati Hannu Remes vastaten matkajärjestelyistä Helvi Leppäniemen kanssa. Matkaan osallistui 20 seuran aktiivia vastaten kukin omista matkakustannuksistaan. Matkalaisia varten Hannu Remes oli koonnut laajan kirjallisen aineiston kullekin ”Lukemista ja opastusta Kainuun Eino Leino -seuran Viron matkalle 8.-11-2016”. Ensimmäisenä päivänä tutustuttiin kirjailija A.H. Tammsaaren kotimuseoon Tallinassa. Oppaana museossa oli museonjohtaja Maarja Vaino. Tallinnassa tutustuttiin myös Friedebert Tuglasin ja Marie Underin kirjallisuuskeskuksen museo-osastoon. Tartossa tutustuttiin Ester Iljan opastuksella yliopiston päärakennuksen juhlasaliin, karsserihuoneeseen sekä taidemuseoon. Kaupunkitutustumisen lisäksi vierailtiin Viron kirjallisuusmuseon kulttuurihistoriallisessa arkistossa ja tutustuttiin erityisesti siellä olevaan Eino Leinoa koskevaan aineistoon. Tulomatkalla Tartosta tutustumiskohteina olivat Peipsin rannikon vanhauskoisten ”sipulikylät”, Juhan ja Jakob Liivin museo, Alatskiven linna sekä Oskar Lutsin pitäjäkoulumuseo. Automatkoilla tutustuttiin Hannu Remeksen johdolla Viron kieleen, kulttuurihistoriaan ja tutustumiskohteiden tietoihin. Samalla matkalla ja kohteissa sivuttiin Eino Leinon vierailua Viroon vuonna 1921. Hannu Remes kirjoitti matkasta artikkelin Koti-Kajaaniin (24.-25.9.2016).

6. Eino Leino -talo

Eino Leino -taloa hoiti  talotoimikunta (2+2 jäsentä), johon ovat kuuluneet Esko Piippo, Terttu Kvist, Lasse Lyytikäinen ja Lönnrot -seuran varapuheenjohtaja. Talon ympärivuotista isännöintiä on hoitanut puheenjohtaja Esko Piippo. Talolla on ollut oma budjetti ja toimintasuunnitelma.

Talon ylläpidon ja talon tapahtumien hyväksi johtokuntien jäsenet ja muut talkoolaiset ovat tehneet huomattavan paljon talkootyötä. Talkootunteja kertyy vuodessa yli 2000 tuntia.

Kevään haravointitalkoot ja talon kesäkuntoon laitto pidettiin Eino Leino -talolla 20.5. ja syyslehtien haravointi, siivous ja talon talvikuntoon laitto 23.9. Samalla pystytettiin Lystinurmen jouluseimen kulissit.

Talon kesäaikaiseen toimintaan haettiin henkilöitä palkkatuella. Työvoimatoimisto ei osoittanut yhtäkään pitkäaikaistyötöntä talon kesätyöntekijäksi. Taloa pidettiin auki 8.6.-14.8. välisen ajan. Talo oli auki ti-pe ja su klo 12-16. Aukioloaika oli teatteri-iltoina tietysti pidempään sekä tanssi-iltoina Casamban toimesta. Lisäksi koululaissetelillä palkattiin kaksi apulaista kahdeksi viikoksi.  Talon ulkoalueiden hoito ja kahvilan pyörittäminen ja talon opastus hoidettiin pääosin talkoovoimin. Talkootyön kesäaikaisesta järjestämisestä vastasi pääosin varapuheenjohtaja Terttu Kvist.

Taloa on vuokrattu perhejuhliin ja erilaisiin tilaisuuksiin. Talviaikaista vuokraustoimintaa pyrittiin lisäämään facebook-mainonnalla. Tanssiseura Casamba järjesti kuusi tanssikurssia ja samalla kuusi tanssi-iltaa alkaen 25.7.-10.8. Jokatalvinen Leino-hiihto Paltamon ja Paltaniemen välillä pidettiin 13.3.2016. Eino Leino –talolla tarjottiin hiihtäjille keittoa ja kahvia. Jouluseimi–näyttely pidettiin 27.11.-31.12. Lystinurmella. Leino -talon kahvilaa pidettiin silloin auki muutamana pyhänä. Joulumyyjäiset kyläyhdistyksen ja Lanterin puodin kanssa järjestettiin 17.-18.12.2016. Talo osallistui Paltaniemen Jäälyhtytapahtumaan pitämällä talon auki 31.12, vaikka lämmennyt sää pilasi kylätapahtumaa.

.

 

6.1. Eino Leino -talon säätiöiminen

 

Eino Leino -talon säätiöimisen valmistelu aloitettiin vuoden 2015 puolella. Säätiön sääntöjä kuin talon luovuttamistakin käsiteltiin niin Kainuun Eino Leino -seuran kuin Elias Lönnrot -seuran kahdessa vuosikokouksessa. Vuoden 2016 aikana sääntöjä vielä tarkennettiin. Seurat pyysivät mukaan Kajaanin kaupunkia ja Paltamon kuntaa. Kajaanin kaupunki teki kielteisen päätöksen säätiöön mukaan lähtemisestä. Paltamon kunta päätti tulla mukaan Eino Leino talon -säätiöön ja luovutti säädepääomaksi 5000 € ja käyttöpääomaksi 5000 €. Kiinteistöarvioitsija arvioi talon kiinteistön ja irtaimiston sekä vuokraoikeuden 65 000 € arvoiseksi. Seurat luovuttivat tämän säätiön säädepääomaksi. Säätiön säännöt hyväksyttiin säätiörekisterin ennakkotarkistuksessa 3011.2016. Säätiön säädekirja allekirjoitettiin Eino Leino -talolla 13.12.2016. Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimii Esko Piippo, varapuheenjohtajana Seppo Rytivaara ja sihteerinä Terttu Kvist. Lisäksi hallituksen jäseneksi nimettiin Lasse Lyytikäinen, Taina Surma-aho (Lönnrot -seura) ja Pirjo Nuottimäki (Paltamo).

6.2. Paltaniemen teatteri

Paltaniemen teatteri toimi neljättä kesää. Teatterin näytelmän kokoontumiset aloitettiin helmikuussa. Ohjaaja Anne Ballini teki dramatisoinnin ja ohjauksen Heikki Turusen näytelmään Simpauttaja. Näyttämö järjesteltiin talkootyöllä. Näytelmän julisteen teki Nina Suokko. Näytelmää harjoiteltiin kevättalvella Sammonkatu 2:ssa, Keskuskoululla ja alkukesästä Eino Leino -talolla. Simpauttajan ensi-ilta pidettiin tiistaina 5.7. Teatteri antoi 13 näytöstä, joissa kävi noin 1600 katsojaa. Näytäntökauden aikana yksi näytös jouduttiin keskeyttämään sateen vuoksi.  Näytelmä sai hyvän palautteen. Teatteriproduktioon saatiin Kajaanin kaupunginteatterilta käsikirjoituksen monistusapua. Kajaanin kaupungin sivistystoimi antoi 400 € kulttuuriavustuksen. Katsomo vuokrattiin Kajaanin kaupungilta. Helvi Leppäniemi ja Sisko Tamminen möivät käsiohjelmaan mainostilaa. Talkoolaiset hoitivat teatterikahviota ja lipunmyyntiä. Teatterin mainontaa hoidettiin Facebookissa ja Koti-Kajaanissa julkaistuin ilmoituksin. Teatterilaisille järjestettiin illanistujaiset ensi-illan jälkeen, näytäntökauden päätteeksi sekä myöhemmin syksyllä saunailta Rantalassa. Suunniteltu laivakuljetus neljänä iltana kesäteatteriin ei onnistunut vähäisten varausten vuoksi. Yhteyshenkilönä johtokunnan ja teatterilaisten välillä on toiminut puheenjohtaja.

Toimintavuoden aikana valmisteltiin Lystinurmi -ladon laajennusta teatterilaisten tarpeisiin sekä varastotilaksi. Laajennusta varten rakennuspiirrokset laati rakennusmestari Esa Toivanen. Laajennukselle saatiin Kajaanin kaupungin rakennuslupa. Rahoitushakemuksen (Oulujärven Leader) hakeminen siirrettiin kuitenkin Eino Leino talon -säätiön haettavaksi vuoden 2017 puolella. 

Taiteen edistämiskeskus ei antanut anottua tukea Simpauttajan toteuttamiseen. Kajaanin sivistystoimi avusti 400 eurolla.

 

6.3. Näyttelyt

 

Talon Eino Leino ja Elias Lönnrot -valokuvanäyttelyihin valmistettiin erilliset valokuvien tekstiopasteet, joiden avulla talon vierailija voi omatoimisesti tutustua valokuvanäyttelyihin.

 

Valokuvaaja Pekka Agarthin valokuvanäyttely ”Vesi” järjestettiin Lystinurmella 9.6.-13.7.2016. Näyttelyä kiiteltiin onnistuneeksi. Myöhemmin samat kuvat olivat nähtävillä Kajaanin kaupunginteatterin pienen näyttämön lämpiössä ”Veden muisti” -näytelmän yhteydessä. Sinikka Rantalankilan taideopintoihin liittyvä maalaustaidenäyttely ”Eräänlaisia kohtaamisia” järjestettiin Lystinurmella 14.7.-14.8.2017.

 

Eino Leino -talolla järjestettiin 13.11.-31.12. yhdessä kuvataiteilijan kanssa Veikko Piipposen kuvataiteesta 50-vuotistaiteilijajuhlanäyttely.  Näyttely ”50 vuotta Veikko Piipposen taidetta” -näyttely ja talon kahvio olivat auki viikonloppuisin. Avajaisissa Jari ja Panu Korkkonen musisoivat.

 

Marraskuussa järjestettiin yhteistyössä Kajaanin kaupunginkirjaston kanssa kirjaston alakerran vitriineissä ”Kasimir Leino 150 vuotta” -näyttely. Esillä oli aineistoa Kasimir Leinon perheestä, kirjeistä ja kirjallisesta tuotannosta.

6.4. Leino-viikko ja Kuudennet kirjapäivät

Leino-viikkoa vietettiin 12.-14.7. Viikkoon kuului päivittäisiä esitelmiä:

12.7. Elias Lönnrot -seuran pj Lasse Lyytikäinen kertoi Elias Lönnrotin suhteesta kotiseutuun ja pj Esko Piippo kertoi Leinon suhteesta kotiseutuun,

13.7. pj Esko Piippo: L.Onerva ja Eino Leino, rakkautta ja rajankäyntiä

14.7. pj Esko Piippo: Aino Kallas ja Eino Leino, kuin rautakahle heidät yhteen liittää

Kuudennet Paltaniemi -päivät ja Eino Leino -talon kirjapäivät pidettiin 16.-17.7.2016. Tapahtumaa valmisteltiin kevättalvella eri organisaatioiden edustajien yhteispalavereissa, joissa seuraa edusti puheenjohtaja. Talon/Eino Leino - kautta hoidettiin tapahtuman yhteisvalmistelut ja tapahtuman tiedottaminen. Satumaarit Myllyniemi, joka piti Leino -talolla 8.6.2016 uuden teoksensa julkistustilaisuuden,  esitteli kirjapäivillä  Maaginen aarrekartta – eräretki 200 kainuulaiseen tarinapaikkaan –kirjan (Salakirjat). Finlandia-palkittu Tapio Tamminen puhui teemasta ” Kuvittele Suomi - Kalevala ja kansakunnan luominen”. Kun Eino Leinon Helkavirsien toisen osan ilmestymisestä oli kulunut 100 vuotta, dosentti Kari Sallamaa puhui Helkavirsistä Eino Leinon pyhänä taiteena. Keväällä väitellyt tohtori Helena Hyöty kertoi Ilmari Kiannosta  ”kirjallisuutemme enfant terriblena” ja Ilmari Kiannon tuotannon vastaanoton pääpiirteistä. Perinteiseen tapaan Kainuun kirjailijat esittelivät  kainuulaisten kirjoittajien vuoden 2015 tuotantoa. Kirjailija Risto Oikarinen kertoi seuraavan romaaninsa Nälkämaan laulun syntyvaiheista ja sisällöstä.Kirja kertoo muusikosta, joka tekee junamatkan Eino Leino –talon kirjapäiville. Pj Esko Piippo kertoi Eino Leinon veljen Kasimir Leinosta runoilijana ja vaikuttajana.  Kasimir Leinon syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta. Ilona Hirvi joutui sairastumisen takia perumaan Veikko Huovisen tuotantoa koskevan esityksensä.

Kuvakirkon sanajumalanpalveluksessa saarnasi kirjailija Risto Oikarinen. Paltaniemen teatteri esitti molempina kirjapäivinä Simpauttajan.

Kirjapäivien aikaan Eino Leino -talon pihapiirissä myytiin vanhaa kirjallisuutta sekä mansikoita.

Eino Leino -talon 6. kirjapäivien ohjelman toteuttamiseen haettiin Taiteen edistämiskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun toimipisteen, Otavan ja WSOY:n säätiöiden ja Opetusministeriön tukea, mutta tukea ei saatu tapahtuman toteuttamiseen.

Kesän aikana talon laitumelle ei saatu lampaita.

7. Muu toiminta

Tuotemyynti

Vuoden aikana Seura ja Leino -talo myi toimintansa rahoittamiseksi:

*Leino-paitoja

*Leino -runorättejä

*Eino Leino ja Oulujärvi

*postikortteja

*kirjamerkkejä ja exlibriksiä

*Leino-kuvalla somistettuja kasseja

*Leino-aiheisilla kuvilla painettuja tulitikkuja 

*Esko Piipon kirjoittamia kirjoja ”Kirjaton Eino Leino” ja ”Eino Leinon Varhaisrunous”.

* Eino Leino: Juhana Herttua ja Catharina Jagellonican lauluja

*Leinoon liittyviä äänilevyjä.

Seuran Leinoa koskevaa kirjallisuutta on pidetty kirjanäyttelynä Leino -talolla.  Kesällä seuran tuotteita myytiin Eino Leino -talolla. Myynnissä oli Seuran tuotteiden lisäksi antikvariaattikirjallisuutta, jonka hankinnasta puheenjohtaja on huolehtinut. Talolla on ollut myynnissä myös muutamia muita tuotteita.

Talolla on Lönnrot seuran kokoama Lönnrot-kirjasto.

8.  Valmistelut

Syksyn 2016 aikana valmistauduttiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin. Sitä varten valmisteltiin musiikkidraamaa Unelmien maa – Eino Leino ja Suomen luominen. Kirjailija Seppo Kämäräinen teki käsikirjoitusta ja Risto Vähäsarja jatkoi Leino -runojen sävellystyötä. Esitykselle haettiin ja saatiin Suomi 100 tunnuksien käyttöoikeudet. Esityksen ensi-ilta on 16.7.2017 Eino Leino -talon kirjapäivien yhteydessä. Esitykselle haettiin Suomen kulttuurirahaston tukea, mutta ei saatu.

Aloitettiin valmistelut Eino Leinon syntymän 140-juhlavuoteen 2018. Tehtävään on kuulunut juhlavuoden ohjelman hahmottaminen sekä rahoituksien hakeminen juhlavuoden tapahtumille.

Lystinurmen -ladon laajennuksen rahoitushakemuksen valmistelu saatettiin siihen vaiheeseen, että rahoitusta voitiin hakea heti vuoden 2017 alussa.

Eino Leino talon -säätiön perustaminen on luonut hyvä pohjan yhteistyölle Paltamon kunnan kanssa.

9. Nettisivut

Seuran sivuilla on jäsensivut, johtokunnan sivut ja yleiset Leino-tietoa koskevat sivut.  Netin välityksellä Seuralle on tehty tiedusteluja Leinon runoudesta ja ilmoittauduttu myös jäseneksi. Sivuja on ylläpitänyt puheenjohtaja, joka on myös vastannut netin kautta tulleisiin kyselyihin. Netin kautta on myyty myös tuotteita. Seuran www-sivujen päivittäinen kävijämäärä on noin 800-1000 kävijään (klikkauksia eri sivuille). Suosituimmat sivut ovat Leinon runoutta koskevat sivut.

Eino Leino -talolla on omat nettisivut, joita on päivitetty.

Leino -talolla ja Paltaniemen teatterilla on myös Facebook-sivut, joita päivittää puheenjohtaja. Lisäksi matkailumainontaan on käytettävissä Oulujärvi –Kainuun meri (Oulujärven jättiläiset) ja Visit Kajaani Facebook –sivut.

10. Jäsenyydet

Seura on matkailijayhdistys Oulujärven jättiläisten jäsen. Seuran puheenjohtaja Esko Piippo toimi Oulujärven jättiläisten puheenjohtajana. Seura on Kajaanin kaupunkikeskustayhdistys ry:n jäsen.  Seura on valtakunnallisen Suomen Kirjailijoiden Nimikkoseura ry:n (Nimikot) jäsen. Seuran puheenjohtaja Esko Piippo on toiminut Nimikkoseuran varapuheenjohtajana. Seura on käyttänyt Kirjailijanimikkoseuran www-sivuja tiedottamiseen. Seura on myös Kajaanin museo- ja kotiseutuyhdistyksen sekä valtakunnallisen Kotiseutuliiton jäsen.

Hyväksytty seuran johtokunnassa 30.3.2017

Hyväksytty seuran kevätvuosikokouksessa 23.4.2017