Eino Leino -talon avajaisjuhlayleisöä 6.7.1978

Alkuperäinen rakennus

Eino Leinon syntymäkoti sijaitsi Paltaniemen Hövelössä Martti Tuhkasen omistamalla maalla. Taitelija Kalevi Tuhkasen mukaan alkuperäisen rakennuksen kohtaloksi koitui rakennuksen suojeluhanke ja odotettavasti oleva turistiryntäys, koska talon omistaja ei halunnut asuintalonsa pihapiiriin turistiryntäystä.  Ruovedellä oli avattu Akseli Gallen-Kallelan Kalela yleisölle. Lehdistössä oli kirjoitettu Eino Leinon syntymäkodista, esitetty talon suojelua ja hankkimista museaaliseen käyttöön sekä etsitty varoja talon kunnostamiseen. Martti Tuhkanen päätti purkaa talon ja hänen poikansa suorittivat purkutyön. Martin veli Kalevi Tuhkanen halusi siirtää hirret omalle maalleen paikkaan, josta Pikkusaari näkyi, pystyttääkseen uudelleen Leinon syntymäkodin. Kalevi oli itse kaivanut omalle pellolleen 40 metrinpituisen ja 2 metriäsyvän ojan perustuksia varten ja hankkinut Matinmäestä hiekkaa tähän tarkoitukseen. Hirsitalkoihin osallistuivat Eino Leino –seuran johtokunnan miehet. Talkoissa tapahtui pieni tapaturma, jossa Rauno Keltaselta murtui hammas; hammas korjattiin seuran laskuun (32 mk).

Hirret oli peitetty pressulla, mutta kun jälleenrakentamistyöhön seuran toimesta ryhdyttiin, todettiin, että hirret olivat lahonneet käyttökelvottomiksi. Kalevi Tuhkanen ei saanut julkista avustusta talon uudelleen pystyttämiseksi. Maanviljelysneuvos Aslak Fräntin ehdotuksesta talo päätettiin rakentaa kokonaan uudesta materiaalista. Niinpä Leino-talossa on jäljellä alkuperäisestä rakennuksesta vain yksi kuistin pylväs.

Kainuun Eino Leino –seuran perustaminen

Kainuun Eino Leino –seura perustettiin 30.12.1974. Seura perustettiin ensi sijaisesti tekemään tunnetuksi Kainuuta Eino Leinon syntymäseutuna ja vaalimaan hänen kirjallista perintöään. Ajatus seuran perustamisesta heräsi Elias –Rotary-klubin kokouksessa, jossa olivat mm Rauno Keltanen, Oskari Kosola, Ukko-Pekka Rautakoura, Ilmari Hakala, Heikki Tolppanen ja Paavo Blomqvist.

Maanhankinta

Jo tammikuussa 1975 seuran johtokunta tutustui Paltaniemellä erilaisiin mahdollisiin Eino Leino –talon rakentamispaikkoihin. Aslak Fränti kävi 18.2.1975 pöytäkirjan mukaan keskusteluja Sutelan tilan mahdollisesta käytöstä Leino –talon pystyttämiseen. 10.2.1976 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella Kainuun Maa- ja Metsäsäätiö ja Sotainvaliidien Veljesliiton Kainuun Piiri r.y.  luovuttivat Sutelan tilasta 1 ha:n määräalan Kainuun Eino Leino – seuralle 50 vuodeksi. Vuokra-aika alkoi 1.1.1976 ja jatkuu edelleen, mikäli sitä ei jommalta kummalta puolen irtisanota joulukuun 31 päivänä 2024 mennessä sekä sen jälkeen yhden vuoden irtisanomisajalla.

Rakentaminen

Kalevi Tuhkanen oli mitannut Hövelön rakennuksen ja piirtänyt huonejärjestyksen, joiden tietojen perusteella arkkitehti Osmo Sillman laati Eino Leino –talon rakennuspiirustukset.  Rakennusurakoitsija Heikki Tolppanen lahjoitti sokkelikivet, jotka olivat peräisin Yläkaupungin puretuista puutaloista. Heikki Tolppanen myös toimi rakennustyömaan valvojana ilman palkkiota niin kuin kaikki johtokunnan jäsenet eri tehtävissä. Maanviljelysneuvos Aslak Fränti järjesti ns.  hirsikinkerit eli hän otti yhteyttä kainuulaisiin metsänomistajiin, jotka lupautuivat lahjoittamaan tukkeja rakennusta varten. Mm.  Kajaanin kaupunki lahjoitti 100 runkoa.

Urakkasopimus hirsikehikosta tehtiin tarjousten perusteella Palta Oy.n kanssa. Perustuksen pystyttivät Heikki Tolppasen rakennusliikkeen miehet ja rakentamisen tekivät Palta Oy:n työntekijät. Talon harjannostajaisia vietettiin rakennustyömaalla 23.4.1977. Tilaisuudessa taitelija Kalevi Tuhkanen kertoi harjannostajaisväelle vanhan Hövelön vaiheista.  Rakennustoimikunnan puheenjohtajana toimi silloin kunnanjohtaja Kalevi Hakonen.

Rakentamista varten Kainuun Eino Leino-seura otti yhteensä 250.000 markan lainan eri pankeista. Lainaa saatiin maksetuksi takaisin n. 130.000 markkaa vuoden 1979 loppuun mennessä.

Varainhankinta

Seura sai lahjoituksia pankeilta, vakuutusyhtiöltä, liikelaitoksista ja yksityishenkilöiltä. Mm. Leena Valtanen lahjoitti 1.500 mk, jotka hän oli vastaanottanut uuden kaupan, Elos-hallin avajaisten yhteydessä ilmoitettuaan, ettei halunnut kukkia, vaan toivoi varoja Leino –talon pystytykseen. Monet taiteilijat lahjoittivat esiintymispalkkionsa, mm professorit Veikko Sinisalo, Eevakaarina Volanen ja Ella Eronen, jotka esiintyivät talon vihkiäisissä 6.7.1978.  Kalevi Tuhkanen lahjoitti kaksi Eino Leinosta tekemäänsä muotokuvamaalausta. Toinen muotokuva on Leino-talolla ja toinen Kainuun Prikaatilla. Kainuun Kulttuurirahasto antoi rakennustyöhön 12.000 markkaa. Seura järjesti juhlia, joiden pääsymaksutuloilla myös rahoitettiin rakentamista. Mm 25.3.1975 saatiin 2.060 mk juhlasta, jossa oli mukana opetusministeri Marjatta Väänänen. Kustannusosakeyhtiö Otava järjesti Leino-talolle Leinoa koskevan näyttelyn kirjailijan 100 –vuotisjuhlaan, jossa sitä esitteli presidentti Urho Kekkoselle Otavan toimitusjohtaja, professori Heikki Reenpää.

Suuri ponnistus oli valtakunnallinen keräys, jossa myytiin taiteilija Matti Koskelan suunnittelemaa Ex libristä. Keräykseen piti saada lupa sisäasianministeriöltä ja Kouluhallitukselta. Lisäksi piti saada suositus Äidinkielen opettajien liitolta, joka suositteli myyntitehtävää lukioiden äidinkielen opettajille. Ex libriksiä painettiin 120.000 kappaletta ja keräyksessä saatiin rahaa n. 40.000 markkaa. Tilittämättä jäi noin 60.000 kappaletta, joista osa tuli takaisin palautuksina. Näitä on myyty myöhemmin seuran toimesta. Seura painatti myös Eino Leino –mitalin hopeisena ja pronssisena. Mitalin suunnitteli taiteilija Matti Koskela.  Muita myyntituotteita olivat Jorma Gallen –Kallelan piirroksen pohjalta laadittu juliste, Leino –paidat, kirjanmerkit ja kortit. Myöhemmin seuran myyntivalikoima täydentyi mm tulitikuilla, magneeteilla, runokorteilla, opettaja Heljä Tervon kokoamalla  laulukirjalla ja seuran puheenjohtaja Esko Piipon kirjottamilla Leino –teoksilla. Piippo on myös hankkinut Leino –talolle runoilijan elämää koskevia antikvariaattikirjoja.

Eino Leino –talon vihkiäisjuhla ja Leinon syntymän 100 –vuotisjuhla

6.7.1978 pidettiin talon pihapiirissä talon vihkiäisjuhla ja Leinon syntymän 100 –vuotisjuhla. Talon vihki presidentti Urho Kekkonen. Tilaisuutta varten hänelle saatiin Kainuun Museosta lainaksi alkuperäinen Hövelön tuoli. Muu monisatapäinen juhlaväki istui pitkillä penkeillä. Seura oli aikaisemmin saanut järjestää kesäjuhlan Paltaniemen kuvakirkossa. Vihkiäisjuhlasta puuttui kuitenkin ”riittävä kristillinen osuus” (rovasti Lammi), joten kirkkoa ei saatu juhlapaikaksi. Onneksi juhlapäivänä ei satanut.

Leino –talon siirtyminen kaupungille ja nimikkoseuroille

Seuralle jäi talon rakentamisesta noin 120.000 markan suuruiset velat, joista Kajaanin kaupunki oli takausvastuussa. Seuralla oli tavoitteena koko Hövelön pihapiirin rakentaminen Leino – talon ympärille. Varojen puutteen vuoksi seura esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunki ottaisi talon haltuunsa varoineen ja velkoineen. Niinpä talo siirtyi Kajaanin kaupungille 30.12.1980 allekirjoitetulla kauppakirjalla. Seuralle jäi oikeus vuosittain järjestää talon suojissa Eino Leino –juhla korvauksetta.

Museoviraston toimistopäällikkö Tapio oli Kajaanissa vieraillessaan ja taloon tutustuessaan sanonut, että rakennuksen voisi luovuttaa kaupungille liitettäväksi museon osaksi. Toimistopäällikkö Tapio ei nähnyt myöskään estettä sille, etteikö Leinon irtaimistoa, joka on museon omistuksessa, voitaisi siirtää Leino –taloon. Eino Leinon Kaarlo –veljen tytär, rouva Irja Milan, oli lahjoittanut Hövelössä olleen salin kaluston sijoitettavaksi Leino- taloon. Kalusto jäi kuitenkin Kainuun Museolle.

Talo on ollut auki kesäajan ja toiminut kahvilana ja kulttuuritilaisuuksien, häiden ja muiden juhlien pitopaikkana. Alkuaan taloa pidettiin auki työllisyysvarojen turvin (kesätytöt) ja siellä järjestettiin taide- ym. näyttelyitä.

Talossa tehtiin remontti 1989 – 1991. Remontin päätteeksi kaupunki kalusti talon Leinon henkeen ja aikaan sopivaksi teatterin lavastaja Tarja Jaatisen suunnitelman mukaan. Kainuun Einon Leino -seura on täydentänyt talon kalustusta hankkimalla taloon pianon, tauluja, reliefin ym. Seura myös teetti kuusi kappaletta tuoleja alkuperäisen mallin mukaan ja kirjojen näyttelyhyllyt.

Kahvilaa piti vuodesta 1993 lähtien matkailuopas, rouva Riitta Auer, jolle Kajaanin kaupunki maksoi palkan. Vuodesta 2003 talon on vuokrannut kaupungilta Kirsi Kilpeläisen yritys Kapsakka Oy. Kilpeläinen on yhdessä Kainuun Eino Leino –seuran kanssa järjestänyt talolla runokahviloita ja lauluiltoja. Kilpeläinen on perehtynyt hyvin Leinon elämään ja tuotantoon ja esitellyt sitä ansiokkaasti kulttuurimatkalaisille. Kirsi Kilpeläinen sanoi vuokrasopimuksen irti ja se päättyi 31.10.2010.

Kajaanin kaupunki ilmoitti talvella 2009-2010,  ettei se halua talousvaikeuksissaan ylläpitää Eino Leino -taloa ja on valmis myymään sen vaikka yksityiseen käyttöön. Ympärisölautakunta halusi sen kuitenkin pysyvän kulttuurikäytössä. Tässä vaiheessa Kainuun Eino Leino -seura ry ja Elias Lönnrot -seura yhdistivät voimansa ja ostivat talon kaupungilta. Talo siirtyi näiden kahden nimikkoseuran omistukseen 1.11.2010.